Etusivu

Ajankohtaista

Osallistuminen

Kaavoitustietoa

Työryhmät

Yhteystiedot

Linkit

Esimerkkejä suojelukaava-alueista

VANHA RAUMA

Yleistietoa Vanhasta Raumasta
http://www.rauma.fi/info/vanha_rauma.htm

Virtuaalinen Vanha Rauma on kolmiulotteinen kaupunkimalli maailmanperintökohde Vanhasta Raumasta.
http://www.rauma.fi/kmos/mallit/

Vanhan Rauman talot. Talokohtaisia tietoja voi selata Internetissä oheisilta sivuilta joko talonnimien perusteella tai katuosoitteen mukaan.
http://www.rauma.fi/museo/vr_rakennukset/rakennukset/aloitussivu.htm

Museoviraston lausuntoja -tiedote 30/2005
"Vanhan Rauman asemakaavan muutoksen tulee olla esimerkillinen"
http://www.nba.fi/fi/lausuntotie3005

Korkeimman oikeuden päätös
Liikerakennusten korttelialue - Vähittäiskaupan suuryksikkö Vanhan Rauman läheisyyteen
http://www.kho.fi/paatokset/34553.htm

Vanha Rauma kuhisee elämää
Artikkeli Turun Sanomissa , julkaistu 23.6.2006
Artikkeli

PORI 5. kaupunginosa - Itätulli - Viikkari

Taustatietoja Itätullin - Viikkarin kaupunginosasta / Poritieto
http://www.poritieto.com/index.php/It%C3%A4tulli

ITÄTULLIN (5.) KAUPUNGINOSAN ETELÄOSA
Puutalokaupunginosan ilmeen parantaminen
Asemakaavaan liittyviä ohjeita, joiden tarkoituksena on edistää ja vahvistaa viihtyisän ja omaleimaisen puutalokaupunginosan säilymistä ja selventää erityisesti alueella tehtävän korjausrakentamisen periaatteita.
http://www.pori.fi/kan/kan1/arkisto/tietopaketti_viikkari.pdf

ITÄTULLIN (5.) KAUPUNGINOSAN ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KARTTA
http://www.pori.fi/kan/kan1/kuvat/kaava/1456.pdf

ITÄTULLIN (5.) KAUPUNGINOSAN ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVASELOSTUS
http://www.pori.fi/kan/kan1/selostus/se1456.pdf

ITÄTULLIN (5.) KAUPUNGINOSAN ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA-AINEISTOJA
http://www.pori.fi/kan/kan1/arkisto/aineisto1456.pdf

Yhteenvetokartta
http://www.pori.fi/kan/kan1/arkisto/lahto1456.pdf

Turun hallinto-oikeuden tiedote 1.11.2007 kaavaan tehdyistä valituksista
http://www.oikeus.fi/tulostus/41060.htm

Taustatietoja Päärnaisen - Kuukkarin kaupunginosasta / Poritieto
http://www.poritieto.com/index.php/P%C3%A4%C3%A4rn%C3%A4inen">

Kuukkaritietoa Wikipediassa
Päärnäinen (tunnetaan myös nimellä Kuukkari, ruots. Bärnäs) on Porin 6. kaupunginosa, jonka rakennuskanta on osin lähes alkuperäistä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun matalaa empire-tyylistä puukerrostaloa ja osin 1960-luvun pienkerrostaloa. Kaupunginosan oikea nimi on Päärnäinen, mutta nimeä ei käytetä tavallisessa puhekielessä, eikä kovin moni edes tunne sitä. Kaupunginosa sijaitsee Keski-Porin alueella keskustan länsipuolella ja Käppärän itäpuolella. 6. kaupunginosan eteläpuolella sijaitsee 10. kaupunginosa Tiilinummi, joka saatetaan virheellisesti mieltää osaksi Kuukkaria.

6. kaupunginosa perustettiin Porin länsilaitaan 1800-luvun lopulla (noin 1880-1890) työläisten asuinalueeksi. Aiemmin alueella sijaitsi laaja maakuoppiin rakennettu työläisasuinalue. Alkuperäinen kaupunginosa käsitti vain nykyisen kaupunginosan itäpuolen. Vuosien varrella kaupunginosaa laajennettiin länteen päin lopulta nykyisen Käppärän kaupunginosan rajalle saakka. Nykyisin kaupunginosa on etenkin nuorten, hyvin toimeentulevien keskuudessa suosittu asuinalue johtuen historiastaan ja idyllisestä ympäristöstään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4rn%C3%A4inen">

Kuukkariin - 6. kaupunginosaan Porissa suojelukaava
Satakunnan kansan keskustelualue
Keskustelua

Valokuva Kuukkarista
Valokuvia

Satakunnan Museo
Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo
http://www.pori.fi/smu/toivo

FORSSA - Kalliomäki/Ronttismäki (suojelukaava tekeillä)

Uudistustyö on aloitettu osana Interreg III B -projektia Kalliomäen asuntoalueen vuonna 2004 valmistuneella inventoinnilla. Projektissa on tuotettu taustatietoa uudelle asemakaavalle. Osana inventointia on tarkasteltu 1970-luvun suojelukaavan toteutumista ja asetettu tavoitteita tulevalle kaavoitustyölle ja rakentamiselle. Alueelle on valmistunut kehittämisohjelma keväällä 2006. Kalliomäen inventointihankkeen jatkona alueelle laaditaan alueellinen rakennusjärjestys ja rakennustapaohjeet. Tavoitteena on saada asemakaavaluonnos nähtäville vuoden 2008 aikana.
(Lähde: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Kaavoituskatsaus 2007-2008)
Kaavoituskatsaus

Velvoite asemakaavan muuttamisesta Forssan kaupungille / Ympäristöministeriö
Velvoite

Kalliomäki projekti - tähtää uuden asemakaavan ja rakennustapaohjeiston laatimiseen
Projekti

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
OAS

Kalliomäen kartta 1926-28
Kartta

Ote Oulun yliopiston tekemästä selvitystyöstä: Kysymys 39. Mistä lähiympäristö tunnistetaan?
http://cc.oulu.fi/~kreinika/SuHiTo/6.%20Avovastaukset/39.%20Oman%20alueen%20tunnistettavuus/39.%20Forssa.pdf

Historiallisia piirteitä Kalliomäen alueelta - englanniksi
http://www.nba.fi/en/suhito_historicalcharacteristi

MIKKELI - Emola

Emolan kulttuuriympäristöohjelma ja rakentamistapaohjeet


Emolan kaupunginosa, "Puuemola", Mikkelin keskustan pohjoispuolella on omaleimainen, yleisesti viihtyisäksi koettu ja historialtaan mielenkiintoinen asuinalue. Alueen koko on noin 40 hehtaaria. Alue on rakentunut työläiskaupunginosaksi 1860-1920-luvulla. Rakentuminen on ollut omaehtoista, mutta yllättävän yhtenäistä. Mikkelin kaupunki on kaavoittanut 70-luvun lopulta lähtien Emolaa niin, että sen rakenteen ja rakennusten säilyttäminen on mahdollista.

Tästä osoitteesta pääsivulle, josta on linkkejä alaotsikoihin. Tekstit ovat pdf-muodossa.
Etusivulle

miämedia / Emola (vrt. Mansemedia)
Artikeli

LAHTI

Taustatietoja
Varsinaisesti Asemantaustan aluetta alettiin rakentaa Riihimäki-Pietari radan rakentamisen aikoihin. Anttilanmäki näkyykin jo venäläisessä topografiakartassa vuodelta 1885. Alueen peittävät vielä kokolailla pellot ja niittymaat, mutta kuitenkin voidaan erottaa jo mm. Anttilan talo.

Vuosisadan vaihteessa rakentaminen alkoi vilkastua ja Lahden kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1905. Silloin sen tärkeimmät esikaupunki alueet olivat Anttilanmäki, Tornator ja Kärpäsenkylä. Hollolaan vielä kuuluva Anttilanmäki palsoitettiin vuokratonteiksi, joille rakennettiin pientaloja lähinnä 1900- 1920 -luvuilla. Anttilan perintätilan halkomiskartassa vuosilta 1924-25 näkyykin alueen muuttuminen nykyisen luonteiseksi pientaloalueeksi. Tutkimamme alue sijaitsee siinä vasemmassa alanurkassa.

Vuonna 1933 Anttilanmäki liitettiin Lahden kaupunkiin laajemmassa alueliitoksessa. Tämän jälkeen yhdyskuntarakenteen kehittymistä ruvettiin ohjaamaan Kaupungin toimesta.

Voimassa oleva kaava vahvistettiin 1983. Siinä alue palautettiin kokonaan puutalovaltaiseksi pientaloalueeksi, sillä tällä välillä oli alueelle kaavailtu jo 6-kerroksisia kerrostaloja, joka oli kuitenkin jäänyt toteutumatta. Kaavassa annetaan ympäristön säilymistä tukevia määräyksiä, mutta se mahdollistaa kuitenkin mm. rakennusten purkamisen kunhan uudet rakennukset ovat ympäristään sopivia. Tätä ohjaamaan on laadittu erillinen rakennusohjeisto,joka on kuitenkin niin puutteellinen että siinä annetaan mahdollisuus pilata maisema esim. purkamalla tontin rakennukset ja rakentamalla tilalle yksi, koko rakennusoikeuden kattava uusvanha uudisrakennus. Rakennuslupia myönnettäessä on vielä poikettu monista aluetta koskevista määräyksistä ja ohjeista, mikä on alkanut todella muodostua alueen lopulliseksi uhaksi.

Asemakaavan muutos nro A2396, (Anttilanmäki)
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
Päivitetty 26.9.2007
OAS

Alueraportti Museoviraston inventointien kehittäminen -hanke
MARY Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi / Anttilanmäen pientaloalue,Lahti
Raportti

Anttilanmäkianalyysi
MIL99, RAKENNUSOPPI 2, RYHMÄHARJOITUSTYÖ, 28.3.2001
http://www.lpt.fi/tl/mil/mil99-am/ryhma5/ryhma5.htm

HELSINKI

Länsi-Käpylä

Yleistietoja
http://www.nic.fi/~tuikka3/kapyla/lansi.html

Länsi-Käpylän suojelu on tarpeellista
Julkaistu 6.11.2007
Artikkeli

KÄPYLÄN KORTTELEIDEN NRO 857, 860, 861, 862, 865 JA 867 - 871 YM. KORTTELEIDEN JA ALUEIDEN (KÄPYLÄN LÄNSIOSA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11530)
Helsingin kaupunginhallituksen ehdotukset kaupunginvaltuustolle
Esityslistan alkuosa nro 14/18.6.2008
http://www.hel2.fi/paatoksenteko/khs/kvstoA/14alku08.html#RI010

Suojelu kahlitsee rakentajan vapauden
Länsi-Käpylässä ihmetellään, onko suojelukaava tarpeen: "Miksi kukaan pilaisi oman talonsa?"
Julkaistu: 28.5.2006 Helsingin Sanomissa osastolla Asunto
Artikkeli

Maunula

Maunulan alueen nettisivut. Täältä löytyy myös kaavoitukseen liittyviä artikkeleita.
http://www.maunula.net

Maunulan rakennuskanta ja pihat inventoidaan. Suursuon pientaloalueen kaavaluonnos Inventointi liittyy Maunulan suojelukaavan tekemiseen. Suojelukaavan tekeminen alkaa vuonna 2006. Maunula on poikkeuksellisen yhtenäinen 50-luvun asuinalue, mikä tekee asuinalueesta erittäin arvokkaan.
http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/oulunkylainen/4-05/Oulunk4_05_s2-7.pdf

Tilastokeskuksen taustatietoja Maunulasta
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/401Maunula.pdf

Maunula Wikipediassa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maunula

Kaavakuva
http://www.hel2.fi/Ksv/liitteet/2007_kaavakuvat/maunula_eteläosa_suojelukaava_luonnos.pdf

Kommentti Maunulan suojelukaavaan
http://www.nilstorvalds.fi/start/suomeksi/maunula/

Pihlajamäki

Helsingin Pihlajamäki suojellaan ensimmäisenä 1960-luvun lähiönä
Julkaistu: 27.4.2006 Helsingin Sanomat
Artikkeli

www.pihlajamaki.info on Pihlajamäki-Seuran ylläpitämä avoin ja maksuton tiedotus- ja kohtaamispaikka kaikille Pihlajamäestä kiinnostuneille.
Pihlajamäki on arvokas suojelukohde - artikkeli sivulla
http://www.pihlajamaki.info/index.php?option=com_content&task=view&id=2138&Itemid=907

Pihlajamäki näköalalähiö Helsingissä
Sivustolta löytyy kuvia ja historiaa.
http://www.kolumbus.fi/aune.greggas/SUOMI/PIHLAJAMAKI/pihlisindex.html

Pihlajamäki Wikipediassa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pihlajam%C3%A4ki

JYVÄSKYLÄ

Halssilan omaleimainen miljöö suojataan
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti
http://www3.jkl.fi/tiedotus/lehti/index.php/2004-07/509

Kaavan perustiedot
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/361

Viitaniemen suojelukaava sekä maisemasuunnitelma
http://www.jkl.fi/kaavoitus/viitaniemi

UUSIKAUPUNKI

Puutalotapahtuma keräsi kävijöitä Uudessakaupungissa
http://www.rakennusperinto.fi/news/Uutiset_2006/fi_FI/Puutalotapahtuma/

Hyvin säilynyt empiren helmi, Artikkeli Turun sanomissa
Julkaistu 20.8.2006
Artikkeli

Vanha Raahe
http://www.kirjastovirma.net/vanharaahe/

ESIMERKKEJÄ INVENTOINNEISTA

Pohjois-Haaga 2006
http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/pohjois_haaga/aloitatasta.htm

Munkkiniemi 2003-2005
http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/munkka/aloitatasta.htm

Lauttasaari 2001-2002
http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/aloitatasta.htm

Alueraportti Museoviraston inventointien kehittäminen -hanke MARY Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi / Anttilanmäen pientaloalue,Lahti
http://www.paijat-hame.fi/maka/selvitykset/MARY/ph/ik_alue_raportti20001.htm

Hämeen vesimyllyt ja voimalaitokset.
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=69137&lan=FI

Päijät-Hämeen maakuntakaavahdotuksen 2005 tausta-aineistoksi laadittu rakennetun ympäristön selvitys karttaesityksenä (vaatii selaimelta Java-tuen).
http://www.paijat-hame.fi/maka/selvitykset/MARYNET/fmary.html

Rakennettu kulttuuriympäristö (Kuppikivi-sivusto). Tietoa Hämeen maakunnan rakennusperintökohteista sekä inventointitilanteesta
http://www.hameenliitto.fi/default.asp?docId=23891

Muuta sekalaista

Rakennusperinto.fi kokoaa vanhoja rakennuksia ja niiden hoitoa koskevat verkkosisällöt ja -palvelut yhteen osoitteeseen.
Rakennusperinto.fi tarjoaa tietoa lyhyinä yleisesittelyinä ja yksityiskohtaisina artikkeleina. Alan ajankohtaisia asioita seurataan uutisissa. Tapahtumissa kerrotaan missä ja milloin tapahtuu. Palveluun on koottu runsaasti linkkejä. Rakennusperinto.fi:n tuottavat ympäristöministeriö ja Museovirasto.

Esim. ylhäällä oikealla on linkki Uutiset-sivulle, josta löytyy asiaan liittyviä artikkeleita.
http://www.rakennusperinto.fi/news/fi_FI/

Voiko arvoja muuttaa rahaksi?
http://www.rakennusperinto.fi/news/Uutiset_2006/fi_FI/voikoarvoja/

Economics and built heritage - towards new European initiatives
Kirjan kuusi artikkelia valottavat rakennusperinnön ja talouden suhdetta eri näkökulmista, yhteisenä tavoitteenaan uudenlaisen tasapainon löytäminen suojelutavoitteiden ja taloudellisten odotusten kesken. Englanninkielinen julkaisu on saatavilla vain verkkoversiona.
http://lib.tkk.fi/Reports/2008/isbn9789512293971.pdf

The Economics and Built Heritage project
http://www.ebheritage.fi/